Runkauksen metsästysseura sijaitsee Tervolassa, Runkausjoen ja laajojen valtion maiden vieressä. Seurassa on jäseniä n. 90 ja seuran pinta-ala on n. 4000 ha. Seura on yli 50 vuotta vanha.

HISTORIA

Runkauksen metsästysseuran perustamisasian ensimmäisenä puuhamiehenä toimi Hannu Hast. Hän alkoi Reino Järvisen ja Eero Keskisen kanssa puhumaan asiasta. He ovatkin seuran perustajajäsenet. Runkauksella oli tuolloin huomattu vieraita metsästäjiä ja seuran perustamisella haluttiin saada alueelle järjestys. Olihan sitä paitsi seuroja perustettu Tervolaan joka sivukylälle ja etenkin hirvenmetsästykseen oli kyläläisillä kiinnostus.

Varsinainen perustamiskokous pidettiin Vilho Järvisen luona eli "Vanhassa Järvisessä" 12.4.1974 klo 12:00. Kokouksen avasi puheenjohtajaksi valittu Eero Keskinen. Kokouksen ja ensimmäisen vuoden toimihenkilöt olivat:

• Varapuheenjohtaja: Hannu Hast
• Johtokunta: Niilo Räihä ja Lauri Leinonen.
• Varajäsenet: Paavo Kähkönen ja Jouni Räihä.
• Sihteeri: Reino Järvinen
• Rahastonhoitaja: Risto Järvinen.
• Metsästyksen vartijat: Aulis Karhu, Paavo Muranen, Paavo Heikkilä, Pentti Aula ja Jouni Räihä.
• Muut kokouksen osanottajat olivat: Viljo Leinonen, Vilho Järvinen, Lauri Muranen, Paavo Kähkönen, Väinö Ryynänen, Alvi Muranen ja Seppo Muranen.

Myös isä (Lauri Järvinen) oli paikalla, mutta hän sanoi, että "älä pane minun nimeä ollenkaan pöytäkirjaan. Sitä joutuu jotenkin toimimaan jossakin hommassa ja siihen hän ei ala." Hän oli ollut vissiin säännöllisesti tiehoitokunnan kokouksissa ja osallistujia oli aina ollut vähän.

Näyttää siltä, että jäseniä oli perustamisvuonna 15 kpl. Maanomistajat kyllä vuokraavat maansa, mutta varsinaisiksi jäseniksi katsotaan henkilöt, jotka aikovat metsästää. Heillä on silloin metsästyskortti ja heille annetaan myös seuran jäsenkortti ja jäsennumero.

Hirvilupia oli ensimmäisenä vuonna yhden aikuisen lupa.

 

Metsästysmaja

Aluksi hirvenmetsästyksen nylkypaikkana toimi "Vanha Järvinen", jossa tällöin asui Murasen Alvi. Pian seuralle hankittiin Kähkösen Laurin entinen maatila. Melkein heti uudelle "metsästysmajalle" tehtiin hirviporukalla isot remontit. Remonttitalkoissa käytiin siihen aikaan ahkerasti ja ulkopuolistakin apua oli mukana.

Kuva Kähkösten vanhasta kotitilasta vuodelta 1964-66. Kuva Raimo Kähkösen arkistoista. Kuva löytyy nykyisin metsästyskämpän seinältä.

Vuonna 1986 oli alueella suuria hirvilaumoja, jolloin myös lupia oli paljon. Tänä vuonna saatiin 45 lupaa. Seppo Muranen ampui niin patteja kasvaneen hirven, että eläinlääkärin tarkastuksen jälkeen seuralle saatiin vielä yksi lupa lisää. Hyvin sekin saatiin, se oli 46:s. Tämän jälkeen alueen hirvikanta pieneni ja 90-luvun lopulla hirvilupia oli yhtenäkin vuonna vain yhden aikuisen ja kahden vasan luvat. Seuran suurimman hirven on ampunut Lauri Leinonen. Tämä hirvi painoi 330kg ja se ammuttiin vuonna 1986.

Peijaiset

Ensimmäiset peijaiset pidettiin Vanhassa Järvisessä. Isäntäväkenä oli Alvi ja Raija Muranen. Kokkina oli Tyyne Laine. Vuosi taisi olla 1977. Peijaiset pidettiin myös vuosina 1979, 1980 ja 1981, mutta paikasta ei ole varmuutta. Olisiko ollut sama paikka tai Tervaskievari. Tervaskievarissa oli peijaiset ainakin vuosina 1982-1989. Räihällä pidettiin peijaisia 1990-1995. Vuonna 1996 ei ollut peijaisia, mutta 1997-2001 peijaiset olivat taas Räihällä. Kultakurjessa oli peijaiset 2002-2006, jonka jälkeen siirryttiin Tervolatalolle ja nuorisoseuralle.

- Risto Järvinen & Heimo Leinonen 2010.